Perustulokokeilu on onnistunut lopputuloksista riippumatta

Sipilän hallitus lähti rohkeasti kokeilemaan perustulomallia. Kokeilu on poikkeuksellinen, jopa maailman mittakaavassa, joten Sipilän hallitus ja perustulokokeilijat ansaitsevat siksi hatunnoston rohkeudestaan. Liiketoiminnan muotoilijana jäin kuitenkin pohtimaan sitä, kuinka perustulokokeilun olisi voinut toteuttaa nopeampien kokeiluiden sarjana jatkuvasti oppien. Kehitämme sitten isoja tai pieniä muutoksia, emme voi ajatella, että ne tehtäisiin yhtenä kokeiluna. Sen sijaan tulisi suosia nopeiden kokeluiden sarjaa, jossa kovan datan lisäksi otetaan huomioon ihmisten arki ja heidän elämänsä kokonaisuutena.

Viime päivien uutisointi on antanut ymmärtää,  vähintäänkin rivien välistä, perustulokokeilun epäonnistuneen, koska kokeilulle asetettuja työllistymisstavoitteita ei ole saavutettu. Kokeneemmalle kokeiluiden rakentajalle lopputulos ei kuitenkaan tullut yllätyksenä, koska ensimmäiset kokeilut yleensä epäonnistuvat. Uuden kehittäminen on vaikeaa ja kokeiluilla on tarkoitus poistaa matkalla epävarmuustekijöitä, kun uudistamme palveluita, liiketoimintaa tai yhteiskunnan tukirakenteita. 

Perustulomallia ei päästy kokeilemaan optimaalisessa ympäristössä, koska esim. verottaja ei ollut halukas lähtemään mukaan kokeiluun. Tämä on kuitenkin enemmän sääntö kuin poikkeus kokeiluita tehtäessä. Kaikkia epävarmuustekijöitä ja muuttujia voidaan harvoin poistaa kokeilun ympäriltä.

Perustulokokeilun mallia haastaa vielä sen kompleksisuus, koska sosiaaliturvan muoto ei ole ainut ihmisen työllisyyteen vaikuttava seikka. Kokeiluun lähteminen vaatii siis tiettyjen muuttujien epävarmuuden hyväksymistä ja niiden huomioimista vedettäessä lopputuloksia yhteen. 

Tärkeää on myös huomioida, että tämänhetkiset johtopäätökset ovat vasta alustavia, koska koko ajalta ei ole vielä dataa osallistuneiden työllistymiseen liittyen. Oli johtopäätökset mitä tahansa, niin kokeilu on onnistunut, koska olemme oppineet jotain perustulomallista. Aina voi kuitenkin parantaa. 

Oikeiden mittareiden asettaminen kokeilun ytimessä 

Kokeiluiden mittaamisessa on tärkeää jakaa mittarit johtaviin mittareihin (leading indicators) ja seurannaismittareihin (lagging indicators). Usein kokeiluiden lyhytkestoisuudesta tai kompleksisuudesta johtuen seurannaismittarit eivät välttämättä ehdi vielä kääntyä positiiviseen tai negatiiviseen suuntaan vaan tärkeämpää on seurata johdannaismittareita, jotka reagoivat helpommin käsillä olevaan kokeiluun. Perustulokokeilussa oli seurattu onneksi myös herkempiä mittareita, kuten ihmisten luottamusta tulevaisuuteen tai byrokratian vähenemisen kokemusta. Nämä ovat selkeästi pehmeämpiä mittareita kuin työllisyyteen liittyvät kovat mittarit ja niiden positiivista suuntaa vastaan on helppo opponoida monella eri argumentilla. 

Näissä asuu kuitenkin kokeilun opin ydin. Usein pehmeämmät mittarit indikoivat oikeaa suuntaa isossa kuvassa. Iso laiva ei käänny yhtä nopeasti kuin ensimmäiset laivan kääntymistä indikoivat mittarit.  Tässä kokeilussa kova mittari oli kuitenkin selkeästi seurannaismittari. Perustulokokeiluun olisi varmasti voinut upottaa myös kovempia mittareita, jotka indikoisivat nopeammin mahdollista laivan kääntymistä oikeaan suuntaan. Mittareiden asettaminen onkin tärkein asia koko kokeilun kannalta, koska väärällä mittaroinnilla voi vesittää koko kokeilun.

Ihmisymmärryksellä syvyttää dataan

Perustulokokeilun tulokset raportissa nojaavat vahvasti kvantitatiiviseen dataan, joka kyllä kertoo parhaiten tilastollisesti sen, onko kokeilussa asetetut tavoitteet saavutettu. Tämä ei kuitenkaan vastaa kysymykseen miksi tavoitteita on tai ei ole saavutettu. Siksi kokeiluissa olisi tärkeää tehdä myös syvempää ihmisymmärrystä, joka antaa uudenlaisia viitekehyksiä datan tulkinnalle. Tähän sopivat erilaiset laadulliset menetelmät, jotka avaavat ihmisten arkea ja ihmisille itselleen merkityksellisiä näkökulmia kokeilussa (mm. etnografinen kenttätyö, havainnointi ja kontekstuaaliset haastattelut). 

Syvä ihmisymmärrys auttaa ennen kaikkea oppimaan keskeisimpiä asioita kokeilusta, jonka pitäisi aina olla kokeilun keskeisin tavoite. Menemällä ihmisten koteihin ja arkielämään saataisiin uudenlaista tulkintaa ja kontekstia sille, mitkä asiat oikeasti vaikuttavat ihmisten työllistymiseen ja millaista roolia sosiaaliturvan eri muodot näyttelevät tässä kokonaisuudessa ja millaisia kokeiluja pitäisi ehkä tulevaisuudessa rakentaa. 

Tällä hetkellä tuntuukin siltä, että ilmoilla on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, joita voitaisiin lähteä selvittämään syventymällä kokeeseen osallistuneiden ihmisten arkeen. Parhaassa tapauksessa tämä olisi seuraavan kokeilun fokuksessa. 

Kokeilun jatkuva iteratiivinen luonne

Yksi tärkeistä onnistuneen kokeilun ulottuvuuksista on iteratiivisuus. Kokeilun aikana pyritään oppimaan ja kehittämään tarjolla olevaa palvelua tai toimintamallia koko ajan. Näin kokeilun aikana saadaan kehitettyä tarjottua palvelua huomattavasti pidemmälle kuin ainoastaan yhtä hypoteesia testaamalla. Iteratiivisella kokeilulla nopeutetaan prosessia, testataan enemmän vaihtoehtoa ja näin saavutetaan myös merkittäviä kustannusssäästöjä. 

Pivottia peliin

Sosiaaliturvan uudistamisen kokeilussa on tärkeää olla hirttäytymättä perustulomalliin. Kokeiluiden yksi tärkeimmistä asioista on kyky pivotoida (eli vaihtaa suuntaa). Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että visio sosiaaliturvan uudistamisesta säilyy tietyin tavoittein, mutta keinot toteuttaa uudistus muuttuvat. Mitään takuita siitä, että perustulomalli olisi lopulta autuaaksi tekevä ei ole, joten muitakin vaihtoehtoja on hyvä kokeilla.

Toimeentulotuen siirtäminen Kelaan aiheutti isoja haasteita aikanaan ja tämä on hyvä esimerkki tilanteesta, jossa rajatuilla kokeiluilla olisi voitu ensin oppia ja parin pivotin jälkeen isoimmat virheet olisi vältetty koko maan mittakaavassa.

Loputtomien kokeiluiden kierre

Ensimmäisen kokeilun jälkeen on vielä turha murehtia loputtomien kokeiluiden kierteestä.  Tärkeää on kuitenkin myös ymmärtää milloin on kasassa riittävästi tietoa tehdä isoja päätöksiä uudistuksiin liittyen. Kokeiluissa piilee nimittäin aina riski siitä, että lopullista vastuunottoa lykätään täydellistä ratkaisua haettaessa ja päädytään loputtomien kokeiluiden kierteeseen. Kokeiluiden tavoitteena on oppimisen lisäksi poistaa epävarmuustekijöitä ja useista kokeiluista huolimatta kaikkia epävarmuustekijöitä ei yleensä voida poistaa. Siksi onkin tärkeää tehdä arviointia siitä, milloin epävarmuustekijöitä on kokeiluiden kautta onnistuttu poistamaan riittävästi tai milloin niitä on edelleen liikaa useista kokeiluista huolimatta. Tällöin on aika tehdä vaikeita päätöksiä skaalata toiminta kokeiluista kaikkia koskevaksi muutokseksi tai hyväksyä se tosiseikka, että on aika lopettaa kokeilut ja haaveet skaalaamisesta. 

Mitä seuraavaksi?

Perustulokokeilusta on luvassa seuraavaksi tarkemmat johtopäätökset. Toivon todella, että ensimmäisen perustulokokeilun lopputulemana ei synny ainoastaan tutkimustuloksia vaan selvä suunnitelma siitä, mitä pitää kokeilla seuraavaksi, jotta voimme oppia lisää ja lopulta uudistaa koko sosiaaliturvamme siten, että se palvelee mahdollisimman hyvin suurinta osaa kansalaisista. 

Kirjoittaja on poliittisesti sitoutumaton eikä lukeudu perustulomallin kannattajiin tai vastustajiin. Kirjoittaja uskoo, että sosiaaliturvaa on uudistettava kansalaisten näkökulmasta kokeillen eikä sen poliittisen puoleen tai liikkeen näkökulmasta, joka saa juuri sillä hetkellä eniten kannatusta. 

Kiinnostaako nopeat kokeilut? Me teemme jatkuvasti kokeiluita julkisten toimijoiden ja yritysten kanssa. Lue, mitä olemme tehneet esim. Helsingin kaupungin kanssa. https://www.solita.fi/asiakkaat/tyota-koulutusta-ja-tulevaisuutta-rakentamassa-maahanmuuttajanuorten-helsinki/