Kuvitus punatakkinen nainen loikkaa talvisen tien yli

8 tapaa miten sovellukset voivat ohjata terveellisempiin elämäntapoihin

Vuoden alku on perinteinen aika tehdä lupauksia uusien elämäntapojen aloittamisesta - ja näin maaliskuun alussa monet lupauksista ovat jo kariutuneet. Miten sovellukset voisivat onnistua tukemaan meitä tapojemme muutoksessa, vai onnistuvatko nekään?

Monien muiden tavoin mekin yritimme vauhdittaa uudenvuodenlupauksiamme lataamalla sovelluksen, joka tuuppaisi uusia elämäntapoja kohti. Latasimme App Storen hehkuttaman tyyriin Fabulousin, joka lupaa vaatimattomasti mm. resetoida elämäntavat käyttäytymistaloustieteen keinoin ja uudelleenohjelmoida aivot tavanmuodostuksen kautta. Fabulousin lisäksi puhelimesta löytyi jo valmiiksi muun muassa meditaatioappia, fitness-appia ja Lark-terveysvalmentajaa.

Vaikutusvaltainen psykologi Roy Baumeister on pohtinut, miksi nykyisin moni hakee sovellusten algoritmeista apua oman tahdonvoimansa ja tavanmuodostuksensa kehittämiseen. Baumeisterin mukaan maallistunut ja kaupungistunut yhteiskunta ei enää aiheuta samankaltaista sosiaalista painetta elää hyveellisesti kuin mitä vanhat kyläyhteisöt tai uskonto tuottivat. Ulkoisen käyttäytymisen “valvonnan” sijaan korostuu yksilön vastuu ja tarve kyetä säätelemään käyttäytymistä tahdonvoimallaan.

Tutkimusten mukaan peilin edessä tai tarkkailtuna ihminen työskentelee tehokkaammin ja tekee johdonmukaisempia päätöksiä. Tarkkailtuna ihminen tulee tietoisemmaksi itsestään ja alkaa pyrkiä todennäköisemmin tavoiteminäänsä kohti. Juuri siksi – kuten moni haastateltava meidänkin projekteissa kertoo – moni haluaa kasvattaa itsetietoisuuttaan älykellojen ja Oura-sormuksen avulla ja ulkoistaa tarkkailutehtävät jollekin muulle, oli se sitten perhelääkäri, henkilökohtainen valmentaja tai taskussa kulkeva sovellus.

Ruutukaappauksia tuuppaavista terveyssovelluksista

Fabulousin kaltaiset sovellukset pyrkivät vaikuttamaan käyttäytymiseemme tuuppaamalla (nudging) ja hyödyntämällä tunnistettuja inhimillisen ajattelun vinoumia (bias) tapojen muodostamisen tueksi. Fabulousin suunnittelussa on ollut apuna Duken yliopiston käyttäytymistaloustieteen professori Dan Ariely, teoksen Predictably Irrational kirjoittaja. Siksi olimmekin sormet näppäimillä napsimassa ruutukaappauksia kohdista, joissa onnistuimme bongaamaan tuuppauksen. Tässä muutamia maistiaisia:

Fabulous ruutukaappauksia: käyttäjän puhuttelu, kehoitus toimita heti ja muistutusten ajastus.
Näin Fabulous kehottaa toimimaan heti, asettamaan oikea-aikaiset muistutukset sekä varmistaa, että voi vedota käyttäjään henkilökohtaisesti.

1) Kehoitus toimia heti

Fabulousin käyttöönoton ensimmäinen näkymä kehottaa toimimaan heti. Ihmisellä on luontainen taipumus vetkuttaa hankalalta tuntuvia asioita tulevaisuuteen: “aloitan juoksemisen huomenna/viikonloppuna/varmasti viimeistään kun lumi sulaa.” Vetkuttelutaipumuksella on hieno tieteellinen nimi: hyperbolic discounting. Vetkuttelu on keskeinen syy siihen, miksi monet elämäntapamuutokset kariutuvat – koska ainahan niihin voi ryhtyä huomenna.

2) Henkilökohtainen vetoomus

Seuraavaksi Fabulous kysyy nimeäni. Ei huvin vuoksi, tai täyttääkseen tyhjät kentät käyttäjätietolomakkeella, vaan siksi, että saisi paremmin kiinnitettyä minun tarkkaavaisuuteni jatkossa lähettämiinsä viesteihin ja että voisi vedota tekemiini lupauksiin henkilökohtaisesti. Ihminen kun reagoi cocktail-kutsuilmiömäisesti voimakkaammin oman nimensä kaltaisiin tuttuihin ärsykkeisiin.

3)  Oikea ajoitus

Kolmanneksi Fabulous kysyy, mihin aikaan yleensä herään. Tahdonvoiman kehittämisen kannalta hyvillä aamurutiineilla on keskeinen merkitys. Siksi Fabulous haluaa muistuttaa minua heti aamusta oikeaan aikaan, jotta voi vaikuttaa käyttäytymiseeni silloin, kun se on otollisinta, eikä vasta silloin, kun olen taistelemassa lapsille kolmea kerrosta talvivaatteita päälle päiväkotiin (ja koko tahdonvoimani kuluu ärsyyntymisen tunteiden säätelyyn) tai kun olen jo työmatkalla naama kiinni somessa (silloin on jo liian myöhäistä).

Oikea ajoitus on yksi keskeinen elementti monissa käyttäytymisen muutoksen työkaluissa, kuten vaikkapa EAST-mallissa, joka tulee sanoista Easy, Attractive, Social and Timely. Esimerkiksi joogasovellus Yogaia sai 48 % todennäköisemmin uudet käyttäjät osallistumaan joogatunnille ensimmäisen viikon aikana, kun he saivat asettaa itselleen päivittäisen muistutusajan.

Kännykkäsovellukset ovatkin erityisen hyviä työkaluja oikea-aikaiseen muistuttamiseen, ja ne kehittyvät siinä vielä paremmaksi, kun saavat meiltä tietoa sopivista muistutusajoista joko asetusten tai vaikka unimittalaitteiden, nopeutemme ja sijaintimme kautta ja kun ne oppivat vaikkapa Neuran kaltaisen tekoälyn avulla ajoittamaan muistutukset aina vain otollisemmin.

4) Tieto ja tahto tapojen muutoksen edellytyksenä

Fabulous kolme ruutukaappausta siitä, miten käyttäjää motivoidaan
Fabulous motivoi käyttäjää monessa kohtaa ja varmistaa, että hän on valmis muuttamaan tapojaan.

Uuden tavan omaksumisessa on keskeistä, että sen hyödyt ymmärretään ja että tavan muuttaminen koetaan itselle tärkeäksi. Sovellukset voivat tuupata uusiin tapoihin vain, jos käyttäjällä on tietoa ja tahtoa niiden muuttamiseen. Esimerkiksi Fabulousin muistutukset kasvisten syönnistä tepsivät vasta, kun käyttäjä ymmärtää kasvisten terveyshyödyt ja haluaa muuttaa ruokailutapojaan. Siksi Fabulous varmistaa riittävän tietotason tarjoamalla informoivan ja motivoivan perustelutekstin aina ennen uuden tavan aloittamista.

Fabulous myös käyttää lukuisia käyttöliittymänäkymiä ja kannustavia lauseita käyttäjän motivoimiseen ja itseluottamuksen lisäämiseen. Niiden tarkoituksena on sekä kannustaa että ohjata käyttäjää vähitellen kiinnittämään enemmän huomiota omiin edellytyksiinsä onnistua tavanmuodostuksessa. Ihmisen taipumuksena kun on löytää vahvistavia todisteita erityisesti niistä asioista, joihin hän uskoo (confirmation bias). Tutkimusten mukaan vahvistamislauseilla (self-affirmations) voidaan lisäksi mm. parantaa päätöksentekokykyä ja aktivoida aivojen palkkiojärjestelmiä vapauttamaan mielihyvähormoneja.

Mielenkiintoisena yksityiskohtana Fabulous näyttää hyödyntävän joissain vahvistuslauseissa myös ihmisen taipumusta uskoa rimmaavat lausahdukset todennäköisemmin todeksi kuin ei-rimmaavat (rhyme as reason bias): “The future is bright. You are about to take flight!

5) Sosiaalinen lupaus

Fabulous ruutukaappauksia siitä, miten käyttäjä voi pyytää kavereitaan tukemaan elämäntapamuutoksessa.
Sosiaalinen paine voi auttaa onnistumaan elämäntapamuutoksessa – Fabulous kehottaa monessa pyytämään tukea toisilta.

Julkisella lupauksen tekemisellä on vahvasti sitouttava vaikutus, koska silloin toiset voivat tarkkailla onnistumistasi. Esimerkiksi Yalen ekonomistien ideoiman stickk.com-verkkopalvelun konsepti lepää sen varassa, että käyttäjä tekee tavoitteestaan julkisen lupauksen, Commitment Contractin. Lisäksi hän voi lyödä vetoa lupaamalla esim. tietyn summan epämieluisaan hyväntekeväisyyskohteeseen, jos hän ei onnistu saavuttamaan tavoitettaan. Vastaavaa tappioiden välttämiseen (loss aversion) perustuvaa ominaisuutta ei ole Fabulousissa, mutta julkiseen lupaukseen kannustetaan vahvasti jo käyttöönottovaiheessa sekä useita kertoja myöhemmin sovellusta käytettäessä.

6) Muutos pienin askelin

Ruutukaappauksia miten Fabulous ohjaa elämäntapamuutoksiin ketjuttamalla pieniä tekoja peräkkäin.
Näin Fabulous ohjaa elämäntapamuutoksiin ketjuttamalla pieniä tekoja peräkkäin.

Kuluneen parin vuoden aikana olemme haastatelleet useita käyttäjiä tavoitteiden asettamiseen ja elämäntapamuutoksiin liittyen. Liian kunnianhimoiset tavoitteet, tai liian monen tavoitteen asettaminen kerralla, ovat yleisiä syitä tapojen muutoksen epäonnistumiselle. Yksi keskeinen sovelluksen tai asiantuntijapalvelun tarjoama lisäarvo onkin tukea saavutettavissa olevien ja riittävän konkreettisten tavoitteiden asettamisessa.

Fabulousin yksi vahvuus on, kuinka se ohjaa suuriin muutoksiin pienten askelten ja mikrotavoitteiden kautta. Juuri siksi Fabulousin ensimmäinen tavoite monelle on juoda lasi vettä joka aamu. Pienten onnistuneiden tekojen kautta usko omaan kykyyn saavuttaa tavoitteet vahvistuu ja käyttäjä kokee heti edistyvänsä.

Kun onnistumisia kertyy, Fabulous pyytää käyttäjää vakuuttamaan, että hän ei jatkossakaan katkaise onnistumisten ketjua. Pyyntöä on korostettu visuaalisesti “ketjuttamalla” päivät, jolloin käyttäjä on onnistunut ylläpitämään uusia tapojaan. Jos ketju katkeaa ennen kuin kolme peräkkäistä päivää on täynnä, sen rakentaminen alkaa alusta. Näin Fabulous, kuten lukuisat muutkin tavanmuodostuksen sovellukset, hyödyntävät don’t break the chain -motivaatiomenetelmää. Menetelmä perustuu siihen, että ihminen haluaa välttää jo saavuttamiensa asioiden menettämistä – eli tässä ketjun katkeamista (loss aversion).

7) Vihjeiden siirtäminen ympäristöön

Pelkästään sovellusmaailmassa tapahtuva muistuttaminen ei useinkaan riitä rutiiniemme muuttamiseen. Myös arkiympäristömme vihjeet voivat merkittävästi tukea tai estää uusien tapojen muodostumista. Esimerkiksi vedenjuontitavoitteen toteutumista tukee, että vesilasi laitetaan valmiiksi sängyn viereen, jotta aamulla muistaa juoda. Tai iltanopostelun hillitsemistä auttaa, että poistetaan kodin kaapista epäterveelliset herkut.

Motivaatiotutkija Gabriele Oettingen on havainnut, että toimintasuunnitelma, joka ennakoi arjessa eteen tulevat esteet, on tehokkaampi tapa muuttaa käyttäytymistä kuin pelkkä keskittyminen tavoitteisiin ja toiveisiin. Fabulouskin yrittää auttaa käyttäjää ennakoimaan arjen esteet (kuten sen, että ei syö kasviksia, koska jääkapissa on vain vanukkaita) ja muistuttaa heti uuden tavan aloittamisen alussa lisäämään sopivia vihjeitä arkiympäristöön.

8) Palkitseminen

Ruutukaappauksia miten Fabulous kehuu käyttäjää ja kehottaa juhlistamaan onnistumisiaan.
Käyttäjää kehutaan, kehotetaan juhlistamaan onnistumisiaan arjessa ja jatkamaan niiden jälkeen kohti uusia elämäntapamuutoksia.

Sovelluksissa onnitteluviestit ja virtuaalipokaalit ovat keinoja luoda mielihyvän ja onnistumisen kokemuksia käyttäjälle. Sellaisenaan ne eivät kuitenkaan ole riittävän motivoivia palkintoja. Siksi Fabulous  myös kehottaa käyttäjää valitsemaan konkreettisen keinon juhlistaa onnistumista arjessaan.

Juhlistamisen ja palkintojen kautta uusiin tapoihin saadaan liitettyä mielihyvähormoneja. Kuten Charles Duhigg kiteytti tavanmuodostusta käsittelevässä menestysteoksessaan The Habit Loop, mielihyvän yhdistyminen tapaan auttaa sen muuttumista pysyväksi, sisäisistä tarpeista lähteväksi käyttäytymiseksi.

Miksi tämäkään ei riitä?

Edellä oli vasta ensimmäisiä silmiinpistäviä keinoja, joilla Fabulous meihin vaikuttaa. Sovelluksentekijöiden käyttäytymistaloustieteellisessä työkalupakissa on niitä varmasti vielä lisää. Mutta miksi kaikista näistä tahdonvoiman vahvistuskeinoista huolimatta me molemmat harmittelimme sitä, että viikon koeajan jälkeen maksu Fabulousista olikin jo ennättänyt kilahtaa ompputililtämme?

Johtuiko harmitus siitä, että yhdysvaltalaistyylinen sparrauspuhe kuulosti suomalaiseen korvaan yltiöpositiiviselta? Vai siitä, että odotimme jotakin nerokasta, henkilökohtaisesti räätälöityä suunnitelmaa ja saimmekin vain kehotuksen juoda vettä aamuisin? Tai ehkä siitä, että emme saaneet riittävää sosiaalista painetta lupaustemme pitämiseen? Vai loppujen lopuksi siitä, että kehutuinkin appi kykenee vain lähettämään meille muistutuksia, tietoa ja ohjeita oikeaan aikaan eikä treenaa tahdonvoimalihaksistoa täysin puolestamme kuntoon?

Jäimme miettimään, mitä oikein odotimme sovelluksen tekevän enemmän. Haluaisimmeko todella, että jokin algoritmi tuntisi meidät paremmin kuin tunnen itsemme, ja vielä ohjailisi tahdonvoimaa puolestamme?

  • P.S. Tässä blogijutussa käytetään termiä tuuppaus (nudge) positiivisessa merkityksessä, joka palvelee sen kohteena olevien ihmisten omia päämääriä. Jos ihmiseen yritetään vaikuttaa vastoin hänen omia tarkoitusperiään tai muuten eettisesti kyseenalaisilla tavoilla, kyseessä on sludge (tai jopa pahaan sysäävä dark nudge).

Lähteitä ja lisälukemista

  • Antti Tiainen, Helsingin Sanomat  2.22019: Innostuimme mittaamaan askeliamme, untamme ja sykettämme, ja nyt laitteet kertovat meille, miten pitäisi elää – ”Emmekö osaa enää tehdä mitään itse?” kysyy professori Natasha Schüll on tutkinut itsensämittaajia vuodesta 2013. https://www.hs.fi/teknologia/art-2000005986221.html .
  • Ariely, D. (2008): Predictably Irrational: The Hidden Forces That Shape Our Decisions.
  • Baumeister, R.F. & Tierney, J. (2012): Willpower: Why Self-Control is the Secret to Success.
  • The Behavioral Insights Team (2014): EAST: Four simple ways to apply behavioral insights. https://www.bi.team/publications/east-four-simple-ways-to-apply-behavioural-insights/
  • Benartzi, S. & Lehrer, J. (2017): The Smarter Screen: Surprising Ways to Influence and Improve Online Behavior.
  • Duhigg, C. (2014): The Power of Habit: Why We Do What We Do in Life and Business.
  • Dutcher, J. M. & al. (2016):  Self-Affirmation Activates the Ventral Striatum: A Possible Reward-Related Mechanism for Self-Affirmation. Psychological Science February 25, 2016; pp. 455–466.
  • Fisher, J. (2018): How Apps Can Shape Your Future Self. Nir and Far, https://www.nirandfar.com/2018/05/apps-shaping-future-self.html .
  • Oettingen, G. (2014): Rethinking Positive Thinking: Inside the New Science of Motivation.
  • Thaler, R. & Sunstein, C. (2008): Nudge: Improving Decisions about Health, Wealth, and Happiness.

Perustulokokeilu on onnistunut lopputuloksista riippumatta

Sipilän hallitus lähti rohkeasti kokeilemaan perustulomallia. Kokeilu on poikkeuksellinen, jopa maailman mittakaavassa, joten Sipilän hallitus ja perustulokokeilijat ansaitsevat siksi hatunnoston rohkeudestaan. Liiketoiminnan muotoilijana jäin kuitenkin pohtimaan sitä, kuinka perustulokokeilun olisi voinut toteuttaa nopeampien kokeiluiden sarjana jatkuvasti oppien. Kehitämme sitten isoja tai pieniä muutoksia, emme voi ajatella, että ne tehtäisiin yhtenä kokeiluna. Sen sijaan tulisi suosia nopeiden kokeluiden sarjaa, jossa kovan datan lisäksi otetaan huomioon ihmisten arki ja heidän elämänsä kokonaisuutena.

Viime päivien uutisointi on antanut ymmärtää,  vähintäänkin rivien välistä, perustulokokeilun epäonnistuneen, koska kokeilulle asetettuja työllistymisstavoitteita ei ole saavutettu. Kokeneemmalle kokeiluiden rakentajalle lopputulos ei kuitenkaan tullut yllätyksenä, koska ensimmäiset kokeilut yleensä epäonnistuvat. Uuden kehittäminen on vaikeaa ja kokeiluilla on tarkoitus poistaa matkalla epävarmuustekijöitä, kun uudistamme palveluita, liiketoimintaa tai yhteiskunnan tukirakenteita. 

Perustulomallia ei päästy kokeilemaan optimaalisessa ympäristössä, koska esim. verottaja ei ollut halukas lähtemään mukaan kokeiluun. Tämä on kuitenkin enemmän sääntö kuin poikkeus kokeiluita tehtäessä. Kaikkia epävarmuustekijöitä ja muuttujia voidaan harvoin poistaa kokeilun ympäriltä.

Perustulokokeilun mallia haastaa vielä sen kompleksisuus, koska sosiaaliturvan muoto ei ole ainut ihmisen työllisyyteen vaikuttava seikka. Kokeiluun lähteminen vaatii siis tiettyjen muuttujien epävarmuuden hyväksymistä ja niiden huomioimista vedettäessä lopputuloksia yhteen. 

Tärkeää on myös huomioida, että tämänhetkiset johtopäätökset ovat vasta alustavia, koska koko ajalta ei ole vielä dataa osallistuneiden työllistymiseen liittyen. Oli johtopäätökset mitä tahansa, niin kokeilu on onnistunut, koska olemme oppineet jotain perustulomallista. Aina voi kuitenkin parantaa. 

Oikeiden mittareiden asettaminen kokeilun ytimessä 

Kokeiluiden mittaamisessa on tärkeää jakaa mittarit johtaviin mittareihin (leading indicators) ja seurannaismittareihin (lagging indicators). Usein kokeiluiden lyhytkestoisuudesta tai kompleksisuudesta johtuen seurannaismittarit eivät välttämättä ehdi vielä kääntyä positiiviseen tai negatiiviseen suuntaan vaan tärkeämpää on seurata johdannaismittareita, jotka reagoivat helpommin käsillä olevaan kokeiluun. Perustulokokeilussa oli seurattu onneksi myös herkempiä mittareita, kuten ihmisten luottamusta tulevaisuuteen tai byrokratian vähenemisen kokemusta. Nämä ovat selkeästi pehmeämpiä mittareita kuin työllisyyteen liittyvät kovat mittarit ja niiden positiivista suuntaa vastaan on helppo opponoida monella eri argumentilla. 

Näissä asuu kuitenkin kokeilun opin ydin. Usein pehmeämmät mittarit indikoivat oikeaa suuntaa isossa kuvassa. Iso laiva ei käänny yhtä nopeasti kuin ensimmäiset laivan kääntymistä indikoivat mittarit.  Tässä kokeilussa kova mittari oli kuitenkin selkeästi seurannaismittari. Perustulokokeiluun olisi varmasti voinut upottaa myös kovempia mittareita, jotka indikoisivat nopeammin mahdollista laivan kääntymistä oikeaan suuntaan. Mittareiden asettaminen onkin tärkein asia koko kokeilun kannalta, koska väärällä mittaroinnilla voi vesittää koko kokeilun.

Ihmisymmärryksellä syvyttää dataan

Perustulokokeilun tulokset raportissa nojaavat vahvasti kvantitatiiviseen dataan, joka kyllä kertoo parhaiten tilastollisesti sen, onko kokeilussa asetetut tavoitteet saavutettu. Tämä ei kuitenkaan vastaa kysymykseen miksi tavoitteita on tai ei ole saavutettu. Siksi kokeiluissa olisi tärkeää tehdä myös syvempää ihmisymmärrystä, joka antaa uudenlaisia viitekehyksiä datan tulkinnalle. Tähän sopivat erilaiset laadulliset menetelmät, jotka avaavat ihmisten arkea ja ihmisille itselleen merkityksellisiä näkökulmia kokeilussa (mm. etnografinen kenttätyö, havainnointi ja kontekstuaaliset haastattelut). 

Syvä ihmisymmärrys auttaa ennen kaikkea oppimaan keskeisimpiä asioita kokeilusta, jonka pitäisi aina olla kokeilun keskeisin tavoite. Menemällä ihmisten koteihin ja arkielämään saataisiin uudenlaista tulkintaa ja kontekstia sille, mitkä asiat oikeasti vaikuttavat ihmisten työllistymiseen ja millaista roolia sosiaaliturvan eri muodot näyttelevät tässä kokonaisuudessa ja millaisia kokeiluja pitäisi ehkä tulevaisuudessa rakentaa. 

Tällä hetkellä tuntuukin siltä, että ilmoilla on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, joita voitaisiin lähteä selvittämään syventymällä kokeeseen osallistuneiden ihmisten arkeen. Parhaassa tapauksessa tämä olisi seuraavan kokeilun fokuksessa. 

Kokeilun jatkuva iteratiivinen luonne

Yksi tärkeistä onnistuneen kokeilun ulottuvuuksista on iteratiivisuus. Kokeilun aikana pyritään oppimaan ja kehittämään tarjolla olevaa palvelua tai toimintamallia koko ajan. Näin kokeilun aikana saadaan kehitettyä tarjottua palvelua huomattavasti pidemmälle kuin ainoastaan yhtä hypoteesia testaamalla. Iteratiivisella kokeilulla nopeutetaan prosessia, testataan enemmän vaihtoehtoa ja näin saavutetaan myös merkittäviä kustannusssäästöjä. 

Pivottia peliin

Sosiaaliturvan uudistamisen kokeilussa on tärkeää olla hirttäytymättä perustulomalliin. Kokeiluiden yksi tärkeimmistä asioista on kyky pivotoida (eli vaihtaa suuntaa). Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että visio sosiaaliturvan uudistamisesta säilyy tietyin tavoittein, mutta keinot toteuttaa uudistus muuttuvat. Mitään takuita siitä, että perustulomalli olisi lopulta autuaaksi tekevä ei ole, joten muitakin vaihtoehtoja on hyvä kokeilla.

Toimeentulotuen siirtäminen Kelaan aiheutti isoja haasteita aikanaan ja tämä on hyvä esimerkki tilanteesta, jossa rajatuilla kokeiluilla olisi voitu ensin oppia ja parin pivotin jälkeen isoimmat virheet olisi vältetty koko maan mittakaavassa.

Loputtomien kokeiluiden kierre

Ensimmäisen kokeilun jälkeen on vielä turha murehtia loputtomien kokeiluiden kierteestä.  Tärkeää on kuitenkin myös ymmärtää milloin on kasassa riittävästi tietoa tehdä isoja päätöksiä uudistuksiin liittyen. Kokeiluissa piilee nimittäin aina riski siitä, että lopullista vastuunottoa lykätään täydellistä ratkaisua haettaessa ja päädytään loputtomien kokeiluiden kierteeseen. Kokeiluiden tavoitteena on oppimisen lisäksi poistaa epävarmuustekijöitä ja useista kokeiluista huolimatta kaikkia epävarmuustekijöitä ei yleensä voida poistaa. Siksi onkin tärkeää tehdä arviointia siitä, milloin epävarmuustekijöitä on kokeiluiden kautta onnistuttu poistamaan riittävästi tai milloin niitä on edelleen liikaa useista kokeiluista huolimatta. Tällöin on aika tehdä vaikeita päätöksiä skaalata toiminta kokeiluista kaikkia koskevaksi muutokseksi tai hyväksyä se tosiseikka, että on aika lopettaa kokeilut ja haaveet skaalaamisesta. 

Mitä seuraavaksi?

Perustulokokeilusta on luvassa seuraavaksi tarkemmat johtopäätökset. Toivon todella, että ensimmäisen perustulokokeilun lopputulemana ei synny ainoastaan tutkimustuloksia vaan selvä suunnitelma siitä, mitä pitää kokeilla seuraavaksi, jotta voimme oppia lisää ja lopulta uudistaa koko sosiaaliturvamme siten, että se palvelee mahdollisimman hyvin suurinta osaa kansalaisista. 

Kirjoittaja on poliittisesti sitoutumaton eikä lukeudu perustulomallin kannattajiin tai vastustajiin. Kirjoittaja uskoo, että sosiaaliturvaa on uudistettava kansalaisten näkökulmasta kokeillen eikä sen poliittisen puoleen tai liikkeen näkökulmasta, joka saa juuri sillä hetkellä eniten kannatusta. 

Kiinnostaako nopeat kokeilut? Me teemme jatkuvasti kokeiluita julkisten toimijoiden ja yritysten kanssa. Lue, mitä olemme tehneet esim. Helsingin kaupungin kanssa. https://www.solita.fi/asiakkaat/tyota-koulutusta-ja-tulevaisuutta-rakentamassa-maahanmuuttajanuorten-helsinki/ 

Mistä me puhumme, kun puhumme Business Designista?

Palvelumuotoilu tai muotoiluajattelu (‘service design / design thinking’) ovat siitä hauskoja, että ne taipuvat moneen. Viime vuosien hype-sana on monen mielessä jo hieman kulahtanut (ja alan sisälläkin riittää kriittisiä tekstejä), mutta kokemuksemme on osoittanut, että muotoiluajattelun ytimessä on paljon arvokasta, josta pitää kiinni. Vuosi vuodelta Palmun projektien pääpaino onkin siirtynyt yhä isompien liiketoiminnallisten kysymysten ratkaisemiseen, ja palvelumuotoilun rinnalla puhumme nykyään liiketoiminnan muotoilusta eli alan termein Business Designista.

Business Design keskittyy yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen asiakaslähtöisesti

Liiketoiminnan näkökulman tulisi aina olla palvelukehityksen ytimessä asiakasarvon* rinnalla. Liiketoiminnan suunnittelijoina emme ole unohtaneet perinteisiä analyyttisia menetelmiä, numeronmurskausta tai excel-labyrintteja, mutta tuomme yhtälöön lisää realismia asiakasymmärryksellä ja kokonaisuutta todentavilla kokeiluilla. Tulevaisuuden kilpailuetu rakennetaankin empiirisellä ymmärryksellä numeroiden ja datan takana.

Business Designerit tarttuvat haasteisiin analyyttisella mindsetilla, mutta suunnittelijan elkein. Täydennämme asiakasymmärrys- ja suunnittelijaduon trioksi – katsomme palvelukehitystä liiketoiminnan näkökulmasta. Oivallukset syntyvät kun yhdistämme analyysit empiiriseen ymmärrykseemme markkinasta sekä yrityksen liiketoiminnan rakenteista. Kannattavan liiketoiminnan takana on aina kaksi joukkoa ihmisiä: niitä, jotka kuluttavat arvoa tuottavia palveluita sekä niitä, jotka osaavat muuttaa asiakasarvon liiketoiminnaksi. Ilman asiakasarvoa ei ole liiketoimintaa – ja Business Designer haluaa ymmärtää molemmat.

Hyvät Business Designerit eivät millään mahdu yhteen muottiin…

… mutta selkeitä yhdistäviä tekijöitä löytyy muutamia. Liiketoiminnallista yleissivistystä on kertynyt joko aiemmasta liiketoimintavastuusta, johdon konsulttina tai koulun penkkiä kuluttamalla. Numerot eivät aiheuta rimakauhua ja looginen päättelykyky on rautaa. Vastapainoksi Business Designerilla on kuitenkin luontainen kiinnostus ihmisiin ja ilmiöihin aina yksittäisestä kuluttajasta komplekseihin markkinailmiöihin asti, sekä luovuus ja avoimuus suunnitella ratkaisuja. Suunnittelijan tavoin Business Designer ei rakentele täydellisiä mallinnuksia omassa datakammiossaan, vaan kokeilee ja validoi ideoita hypoteesi kerrallaan.

Meillä Palmussa Business Designer tekee projekteja osana eri alojen osaajista koottua suunnittelutiimiä. Kaikilla on vapaus ja vastuu omasta työstään, emmekä usko hierarkian tai valmiiden sapluunojen lisäävän lopputuloksen laatua. Edellytämme ajattelua parhaiden käytäntöjen ja benchmarkien ulkopuolelta, niitä kuitenkaan unohtamatta. Tukenamme on Palmun monialainen työyhteisö sosiologeista UX-suunnittelijoihin, joka haastaa meitä kehittämään omaa osaamistamme ja työtämme. Parhaan lopputuloksen ja yhteistyön takana on molemminpuolinen arvostus ja yhteinen halu ratkaista yhä haastavampia ongelmia.

*Asiakasarvolla tarkoitamme sitä arvoa, minkä palvelun ostaja tai käyttäjä palvelusta saa.

Kirjoituksen takana ovat Business Designerimme Jaakko Luomaranta ja Tiina Korvenoja. Jos sinusta tuntuu, että meillä voisi olla yhteistä – etsimme suunnittelija yhteisöömme parhaillaan uuden rakentamisesta innostuvia Business Designereita. Haku on auki huhti-toukokuussa 2018.