Food Market Herkun nätitys

Odotukseni uutta Stockan Herkkua kohtaan eivät täyttyneet, vaikka visuaalisesti uusi toteutus olikin hieno.

Muistan Stockan Herkun lapsuudesta. Konseptiin kuului elintarvikkeita, joita ei muualta saanut, palvelua, jota ei muualla ollut tarjolla ja maistiaisia, jotka saivat miettimään, mitä muuta kuin tavanomaista haluaisin ostaa. Stockan Herkkuun mentiin silloin, kun haluttiin jotakin erityistä – sellaista, jota ei tavallisista ruokakaupoista saanut.

Odotukseni olivat korkealla uuteen Food Market Herkkuun astuessani. Valitettavasti jouduin pettymään. Kauppa oli vastaava kuin muut hieman laajemman tarjonnan ruokakaupat – se erottui muista ainoastaan esteettisyydellään. Pieniä muutoksia lukuun ottamatta konsepti ei ollut muuttunut tai kehittynyt tavalla, joka saisi vaihtamaan läheisen supermarkettini Herkkuun. Kuten muuallakin, tarjolla oli ruokaa, itsepalvelukassoja ja tunnelmaa, jossa tavoitteena on hoitaa ruokaostokset mahdollisimman tehokkaasti. Olin odottanut uudistuksen viestinnän mukaista uuttuutta ja ainutkertaisuutta. Valitettavasti en tätä löytänyt, vaikka kovasti odotin. Uskon, etten ole ainoa.

Muutoksesta tulee mieleen Tiimarin viime hetkien uudistus, jossa myymälät kaunistettiin ilman kokonaiskonseptin muutosta.

Valmisruokapiste on asettelultaan ja tarjonnaltaan samanlainen kuin 2000-luvun alussa.

Miten tulevaisuuden ruokakauppa sitten tulisi konseptoida?

Osoita kaupan erityinen tarve

Herkun tulisi ainakin omassa viiteryhmässäni vastata johonkin muuhun tarpeeseen, kuin tarpeeseen ostaa hieman tavallista hienompia ruokatarvikkeita. Niihin minulla on jo kanava – lähempänä kotiani. Pelkkä visuaalisempi ilme ei riitä siihen, että kantaisin ruokakasseja nykyistä pidemmän matkaa.

Luo nykyistä henkilökohtaisempia kokemuksia

Ruokakauppamarkkinalla erottumiseen tarvitaan syvää ymmärrystä asiakkaista ja eri asiakasprofiilien erilaisista tarpeista. Yksi tapa päästä tähän olisi etnografian hyödyntäminen. Havainnoimalla asiakkaita Herkussa ja kilpailevien kauppojen osastoilla saisimme ymmärryksen asiakkaiden erilaisista tarpeista ja motivaatioista ruokakauppoihin liittyen. Näin voisimme luoda konseptista riittävän joustavan ja syvän. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi ostoassistentin tarjoamista asiakkaalle, joka haluaa ulkoistaa ostokset muualle ja itsepalvelukassoja asiakkaalle, joka haluaa selviytyä kaupasta mahdollisimman nopeasti. Pelkkä segmentointi esimerkiksi sosioekonomisen luokan mukaan ei riitä.

Etnografian ja muiden syvämenetelmien avulla voimme nähdä nykyistä ruokakauppamarkkinaa pidemmälle, ja profiloinnilla voimme löytää kohtia, joilla muuttaa markkinaa. Insightin tulee olla niin vahvaa, että uskallamme kokeilla uutta ja muuttaa kuluttajien käyttäytymistä.

Haasta rohkeasti markkinaa

Syväymmärryksen kautta tulisi uskaltaa lähteä haastamaan nykyistä ruokakauppamarkkinaa. Food Market Herkku ei voi profiloitua halvimpana eikä sen edes kannata sitä tehdä.  Herkku voi kuitenkin tarjota uudenlaisia, vahvemmin palvelullistamista hyödyntäviä ratkaisuja. Se voi erikoistua ja muuttaa kuluttajien käyttäytymistä uuteen suuntaan. Näin se voi erikoistumisella ja oman luonteensa säilyttämisellä luoda itselleen uuden kilpailuasetelman, jossa muita vastaavia ei vielä ole.

Pitkäaikaisena Stockan Herkun asiakkaana toivon uudelle Herkulle kaikkea hyvää ja sitä, että uudistus kantaisi pitkälle.

Osallistu keskusteluun Twitterissä: @Palmu_Finland.

Kirjoittaja toimii Palmussa palvelumuotoilijana ja inspiroituu huikaisevan hienoista asiakaskokemuksista.